Päivä 8 | Beach Party | Negril

Yleisillä matkustaminen Jamaicalla on nopeaa, toimivaa ja hauskaa! Black River – Negril piti sisältää 2-3 bussin vaihtoa mutta jälleen pääsimme samalla minibussilla koko välin. Bussilinjan varsinaisella päätepysäkillä pidimme kuskin kanssa pikapalaverin, jonka lopputuloksena matka jatkui hyvinkin kohtuullista korvausta vastaan perille saakka. 

Negril on se siivu Jamaica kakusta, minkä useimmat saarella vierailleet turistit ovat haukanneet. Negril on kilometri tolkulla turkoosin karibian huuhtomaa valkeaa hiekkarantaa. Suuri osa rannasta on täyttynyt hotelleista ja baareista mutta jo muutaman kilometrin päästä löytyy tarvittaessa lähes tyhjääkin rantaa.

Iltapäivän vaeltelimme pitkin Long Bayn rantaa, pysähtyen välillä syömään ja nauttimaan virvokkeita. Suurin osa porukasta heittäytyi myös maininkejen keinuteltavaksi. Kirsi tosin ei tyytynyt pelkkään rentoiluun, vaan buukkasi itsensä Negrilin takullaa halvimmalle vesiskootteri-safarille... Vaikka Kirsin vesiskootterin kukoistuksen päivät  kieltämättä lienevät olevan jo elettyä elämää, oli menossa silti tyyliä enemmän kuin työssä käyvä aikuinen kerralla kestää katsoa:)

Iltaohjelmassa oli matkan ”viralliset” HolyBeachPartyt... Ja mikäs oli ollessa kun taivaalla loisti täysi kuu ja lähimmässä ranta ravintolassa oli Reggae bändi keikalla. Alkuillan tunnelmasta vastasi Kirstin, Sepon ja Pekan parvekkeella soiva miniläppäri ja virvokkeina kauppansa teki parhaiten paikallinen Red Stripe Beer.  Illan partyt etenivät letkeissä tunnelmissa, rantahietikolla reggaen tahdissa keinuen aina aamuyön pikkutunneille saakka. Kotimatkalla nakkikioskin virkaa toimitti erinomaisesti lukuisat Jerk Chiken pömpelit.

Smokey Joen Jerk Chiken pömpelistä haimme annoksen jos toisenkin.

Negrilin Eazy rider Kirsi kruisailee Long Bayn aluevesillä:)

Sepon ja Pekan parvekkeella alkuillan Party tunnelmissa:)

Kumpi on kotoisin Jamaicalta ja kumpi Suomesta? Lähettämällä vastauksesi HolyCow:lle osallistut arvontaan...