Ensimmäinen pysäkki matkalla oli kuitenki Pelican Bar. En tunne tarkemmin paikallisia rantarakennus-säädöksiä mutta tämän baarin kohdalla säännökset ovat varmasti toteutuneet, sillä se sijaitsee todella kaukana rannasta. Tosin avomeren suuntaan:) Pelican Bar on rakennettu tolppien päälle keskelle riuttaa. Pelican Bar on hauska paikka ja ilmeisen uniikki ilmestys. Pelican Baarissa nautittujen virvokkeiden jälkeen matka jatkui vielä tovin merellä kunnes saavuimme jokimaisemiin. Nousimme mangrove kosteikkoja halkovaa Black Riveria pitkin hyvän matkaa sisämaahan päin. Matkalla nähtiin muutamia krokotiileja ja paljon lintuja. "Lounas-pysäkki" Tarzan Cornerissa, Maaret ja Laura eivät juuri krokotiileista piitanneet vaan losauttivat köydellä puuhun rakennetulta lavalta keskelle jokea uimaan...
Iltapäivästä saavuimme sopivasti juuri enne sadetta Black Riverin turuille ja toreille. Suurimmat krokotiilit näimme kaupungin satama-laitureilla, kiven heiton päässä Black Riverin keskustasta.
Majapaikan valinnassa voi käyttää useita eri perusteita mutta enpä muista koskaan aikaisemmin tehneeni varausta sillä perusteella, että ko. rakennukseen on vedetty maan ensimmäinen sähköjohto... Näin pääsi kuitenkin käymään Black Riverin majapaikan kanssa:) Waterloo Guest House on Jamaican ensimmäinen talo jossa on palanut sähkölamppu. Eikä tuo ollut yhtään hullumpi valintakriteeri. Viihdyimme Waterloossa oikein hyvin. Koska pihalta löytyi uima-allas niin pienimuotoiset allas partytkin siinä pääsi illan mittaan kehittymään... Tosin uimaan ei tarvinnut mennä, koska vettä tuli aivan riittävästi taivaaltakin:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti